perjantai, toukokuu 24, 2019
Etusivu > Artikkelit > Jaalan kesäneuvos kirjoittaa: kanava luo mahdollisuuksia
ArtikkelitKimolan kanava

Jaalan kesäneuvos kirjoittaa: kanava luo mahdollisuuksia

Julkisen hallinnon tehtävä on luoda edellytykset yhteisen hyvän syntymiselle. Parhaimmillaan yhteisten varojen käyttö on silloin, kun yhteinen hyvä syntyy monesta pienestä purosta, jotka yksittäisenä investointina eivät täytä yksityisen pääoman tuottovaatimusta. Rahoituspäätöksensä saanut Kimolan kanava on hyvä esimerkki sellaisten edellytysten luomisesta. Nyt pitäisi vain ymmärtää miten yhteinen hyvä saadaan syntymään.

Mitä siis tapahtuu

Sillä hetkellä, kun rahoituspäätökset tehtiin, pohjoinen Kymenlaakso liittyi Päijänteen vesiliikenteen alueeseen. Suurten vesistöjen ja vesiliikennealueiden kiinteistöt ovat perinteisesti arvokkaampia kuin lampien ja veneilyltä suljettujen järvien rannat. Ilmiö johtuu kysynnästä: mahdollisten ostajien joukossa on enemmän veneilijöitä tai sellaisiksi haluavia kuin niitä, jotka tämän harrastusmahdollisuuden vuoksi jättäisivät ostopäätöksen tekemättä. Niinpä Kimolan kanavan kehittäminen lisää avautuvan vesistön varren jokaisen maapalan ja kesäasunnon arvoa. Juoksutuksen lisääminen parantaa myös Kimolanlahden veden laatua.

Kouvolasta tulee Päijänteen vesistön eteläisin piste ja sen luonnollinen kääntöpaikka. Vakava kilpailija sille on Iitin Kirkkojärvi, jossa on edellytykset loistavalle ja myös vesistön eteläisimmälle vierassatamalle. Kimolan sulusta Jaalassa tulee itsessään näkemisen arvoinen kohde ja sen palvelut kannattaa rakentaa hyvälle tasolle.

Alkuvaiheessa vesiliikenteen vaatimien rakenteiden tekeminen tuo työtä ja luo raamit veneilyn suuntautumiselle. Rakenteiden onnistuminen ja niistä tiedottaminen ratkaisevat koko hankkeen tulevaisuuden. Jo tämän kesän helteillä kannattaisi houkutella veneilylehtien toimittajat tutustumaan alueeseen ja suunnitelmiin. Kymenlaakson liittyminen veneilyalueeseen kiinnostaa koko Päijännettä, jonka yhteisiin markkinointiponnistuksiin kannattaa lähteä mukaan. Taitaa kuitenkin olla niin, että ensi kesään menee.

Venematkailun vaikutus

Moni kymenlaaksolainen ajattelee vain Kimolan kautta etelään suuntautuvaa matkailua. Sen kulmakiviä ovat vierasvenesatamat. Veneilijä tarvitsee satamapalveluita, polttoainetta, septitankkien tyhjennystä, tavaroiden täydennystä, usein ravintolapalveluita ja moni myös majoitusta sekä turvallisen pysäköintimahdollisuuden. Jos alueen muut palvelut houkuttelevat, niitä käytetään ja paikalla saatetaan viivähtää päivä jos toinenkin. Kimolan eteläpuoliseen vesistöön mahtuu kaksi täyden palvelun vierasvenesatamaa. Kimolan pohjoispuolella Vierumäki on jo haistanut mahdollisuutensa ja Heinolassa rakenteet ovat valmiina.

Myös varusteltuja luonnonsatamia sekä turvallisia ankkurointi- ja kiinnityspaikkoja tarvitaan. Ne parantavat veneilyn ekologista kestävyyttä ja ohjaavat yksittäisten palvelujen suuntaan. Välttämättä ei siis tarvita kaikkia vierassataman palveluita veneilijän pysäyttämiseksi. Itse asiassa moni yöpyy mieluummin luonnonsatamassa tai rauhallisessa laiturissa, kuin vilkkaassa vierassatamassa. Niinkin yksinkertainen mahdollisuus, kuin liittyminen maasähköön, voi houkutella kesämökkitasoisia veneitä yöpymään.

Luonnonsatamissa riittävät kiinnitysmahdollisuudet. Peräpoiju ja kalliokiinnitysrengas ovat varma houkutin isommallekin veneelle. Kun niiden lisäksi saataville valmistellaan nuotiopaikka ja jätehuolto, saadaan veneily suuntautumaan toivotuille alueille ja hallitaan luontoon kohdistuvaa kuormitusta. Esimerkiksi Hiidenvuori tulee väistämättä olemaan veneilijöiden kiinnostuksen kohde ja alueen rantautumismahdollisuudet ja opastukset kannattaa suunnitella huolella jo paikallisten konfliktien välttämiseksi.

Kymenlaakson oma veneily

Kimolan kanavasta käydyssä keskustelussa on perustellustikin huomautettu, ettei Heinolasta tuleva jäätelön ostaja kata tehtäviä investointeja. Kymenlaaksoon suuntautuva venematkailu on kuitenkin vain toinen puoli tarinasta. Kimolan kanava avaa mahdollisuuden Pohjois-Kymenlaakson oman veneilyn kehittämiseen. Siihen vaikuttavat paitsi alueen vakinaiset asukkaat erityisesti palvelun tuottajina, myös alueen tuhannet kesäasukkaat, jotka muutenkin investoivat vapaa-ajan viettoonsa Kymenlaaksossa. Tunnen kymenlaaksolaisia, jotka nyt pitävät venettään Lappeenrannassa tai Kotkassa, mutta voisivat yhtä hyvin pitää Kouvolaa kotisatamanaan sen jälkeen, kun täältä pääsee Päijänteelle.

Veneilykaupungeissa veneitä myydään, mutta ennen kaikkea huolletaan, säilytetään, telakoidaan, varustellaan ja rakennetaan, joko itselle tai myyntiin. Venevuokraus ja matkaveneiden osaomistukseen perustuvat yritykset toimivat sekä merellä että Saimaan vesistössä. Päijänteellä niille on vielä tilaa ja Kouvolassa koko veneilyalan kehittymiselle on hyvät edellytykset. Kouvolassa tehty laadukas alumiinivene nähtiin kevään venemessuilla. Kouvolalaisesta Hoox 67 CC-veneestä raportoitiin Totalvene.fi sivustoilla otsikolla ”Puskista esiin”.

Nyt pohjoisin piste, jonne Päijänteen vesistössä päästään on Pielavesi. Sen satamasta voi halutessaan siirtyä paikallisten yrittäjien traileri- ja taksikuljetuksella Maaningalle Saimaan vesistöön – ja tietenkin myös toisin päin. Vastaavat kuljetukset toimivat Suomenlahden satamista Päijänteelle ja Saimaalle. Kotkassa toimii jo yrittäjiä, jotka mielellään hoitavat Kouvolan alueen kuljetukset, jos oma yritteliäisyys ei riitä. Kumikanavan vaatimukset ramppeineen on kuitenkin nähtävä ennakolta.

On jokseenkin selvää, että sekä Iittiin että Voikkaalle tarvitaan vierasvenesatama. Kimolassa kannattaa kehittää sekä sulun että kanavan eteläpään veneilijäpalveluita. Hiidenvuoren rantautuminen pitää ratkaista eivätkä yöpymislaiturit tai luonnonsatamat olisi pahitteeksi Pyhäjärvelläkään. Ainakin Jaalan kirkonkylään sellainen olisi järkevää rakentaa.

Kymenlaakson omaa veneilyä varten tarvitaan myös matkaveneiden vaatimuksiin soveltuva satama venepaikkoineen. Sen yhteydessä on luontevaa olla venealan liikkeitä sekä huoltoa, telakointia ja talvisäilytystä tarjoava yritys tai yrityksiä. Veneiden osaomistukseen ja venevuokraukseen erikoituneet täyden palvelun yritykset ovat tulevaisuuden trendi, joka kiinnostaa myös ulkomailla. Ehkä nyt tyhjinä tuottamattomat Voikkaan yritysalueen tilat löytävät nekin uutta käyttöä. Hyöty yhteiskunnan Kimolan kanavaan tekemästä investoinnista saadaan tarttumalla työhön, laadukkaalla toteutuksella sekä keskittämällä toimet niin, että ne toteutuessaan tukevat toisiaan. Aika sille on juuri nyt.

Kalle Liesinen

Kesäneuvos, Jaala

Kirjoittaja on kesäjaalalainen, Jaalan kesäneuvoston jäsen ja Ahtisaaren CMI-järjestön entinen toiminnanjohtaja.