keskiviikko, toukokuu 22, 2019
Etusivu > Artikkelit > Loma-asunnosta vakituiseksi? Ranta-alueille mahdollisuus lisätä vakituisia asuinpaikkoja jopa 2000-3000 – Jaalassa uudet paikat kylien yhteyteen
Artikkelit

Loma-asunnosta vakituiseksi? Ranta-alueille mahdollisuus lisätä vakituisia asuinpaikkoja jopa 2000-3000 – Jaalassa uudet paikat kylien yhteyteen

Tekninen lautakunta käsittelee ja päättää 12.3. kokouksessaan vakituisen ranta-asutuksen suunnitteluperiaatteista Kouvolassa. Asia oli lautakunnassa jo keväällä 2018 mutta jätettiin pöydälle lisäselvityksiä ja täydentämistä varten.

Jaalan alueella mahdollisia paikkoja vakituiselle ranta-asutukselle olisivat selvityksen mukaan kyläalueet: Huhdasjärvi, Hartola, Siikava, Kirkonkylä ja Kimola ja Verla.

Tällä hetkellä Kouvolan ranta-alueiden noin vajaasta 8 000 rakennuspaikasta noin 1 000 on pysyvää asuinrakennuspaikkaa ja 7000 loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Vakituisista rantarakennuspaikoista noin puolet eli jonkin verran yli 500 on asumiskäytössä.

Selvityksen mukaan lainsäädännön ja kaavoitusjärjestelmän puitteissa rantayleiskaavoissa asumisen osuutta voisi olla Kouvolassa mahdollista lisätä kokonaisuutena enimmillään jopa 2 000 tai 3 000 asuinrakennuspaikkaan (karkea arvio). Pysyvien asukkaiden lukumäärä voitaisiin täten moninkertaistaa verrattuna nykytilanteeseen.

Kaavoitus loisi kysyntää

Isolta osin asuminen sijoittuisi edelleen maaseudun asumiskeskittymien ja kylien tuntumaan, mutta edellisen lisäksiasumista muodostuisi ranta-alueille paikoin mm. päätieverkon tuntumaan. Tämä tarkoittaisi teoriassa laskennallisesti enimmillään jopa 10 000 ihmisen sijoittumista maaseudun ranta-alueelle. -Näin tuskin käytännössä tapahtuu, sillä käytäntö on osoittanut, että arviolta vain murto-osa pysyvään asumiseen osoitetuista uusista rakennuspaikoista lopulta johtaa lyhyellä

tähtäimellä ympärivuotiseen asumiseen, selvityksessä todetaan.

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voisivat olla hieman isompia, sillä rakennuspaikkojen

kaavallinen pysyvän asumisen mahdollisuus kohdentaa ostokysyntää niille alueille, jossa ympärivuotinen asuminen on mahdollista. Näin kaavamuutosten vaikutukset näkyisivät pikkuhiljaa maaseutuasumisen lisääntymisenä ja sitä kautta myös osaltaan maaseudun elinvoimaisuudessa.

Syrjäiset paikat tulevat kalliiksi

Puhtaasti taloudellisesti arvioituna loma-asuntojen muutoksilla asuinpaikoiksi on monininaisia vaikutuksia riippuen siitä, tarkastellaanko yksittäisen ihmisen vai yhteiskunnan kannalta asiaa. Selvitysten perusteella asuinpaikan sijainnin yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat positiivisia tai vain vähän negatiivisia lähellä työpaikkoja ja palveluita sekä kylissä. Syrjäisellä harvaan asutulla maaseudulla taloudellisen selvityksen taloudellinen lopputulema on reilusti negatiivinen.

Kuva: Kouvolan kaupunki, kaavoitus

Nopea lisääminen vaatisi lisää resursseja kaavoitukseen

Mikäli pysyvän asumisen rakennuspaikkojen määrää halutaan rantayleiskaavoissa merkittävästi ja kaupungin toimesta ripeässä aikataulussa lisätä, tulisi ranta-alueiden suunnitteluresursseja lisätä. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä hankkeeseen kiinnitettyä uutta kaavasuunnittelijaa ja lisäksi suunnittelurahoituksen lisäämistä 20-30t eurolla/kaavahanke/vuosi.

Muussa tapauksessa edetään nykyisen kaavoitusohjelman mukaan ja valmius laajempiin päivityksiin on aikaisintaan 2020-luvun alkupuoliskolla. Laajat osatarkistukset ovat kustannustehokkain tapa päivittää ranta-alueiden kaavoja.

Esityksessä tekniselle lautakunnalle todetaan: arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta pysyvän asumisen mahdollisuuksien lisäämisen kyliin ja niiden välittömälle vaikutusalueelle olevan kaupungin talouden, strategian ja kaavoituslainsäädännön näkökulmasta mahdollinen ja eräiltä osin jopa tavoiteltava kehittämisvaihtoehto. Päätösesitys lautakunnalle: tekninen lautakunta hyväksyy selvityksissä esitetyt periaatteet kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa sovellettaviksi ohjeiksi mm. siten, että pysyvää ranta-asumista pyritään mahdollistamaan ensisijaisesti:

1) Kyläalueilla

2) Maaseudulla yhdyskuntarakenteen kannalta edullisilla vyöhykkeillä selvitysraportin mukaisesti.

3) Kylä- ja edullisuusvyöhykealueiden ulkopuolella pienemmässä mittakaavassa ja lähinnä erityisillä perusteilla (esimerkkinä tilanne, jossa työ ja elinkeino kytkeytyvät suoraan tai välillisesti juuri kyseiseen rakennuspaikkaan tai sen yhteyteen).

Lautakunnan käsittelyn jälkeen asia menee vielä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.