keskiviikko, huhtikuu 24, 2019
Etusivu > Artikkelit > Puutarhakulttuuri kaipaa muutosta
ArtikkelitBlogitIlmastonmuutos

Puutarhakulttuuri kaipaa muutosta

Komea kuoriainen pietaryrtillä.

Moni jo rapsuttelee pihojaan puhtaaksi, vaikkei lumetkaan ole kokonaan sulaneet. Otetaan siis kiireellä käsittelyyn puutarhanhoito, jossa siinäkin on tarvetta muutokseen luontonäkökulmasta katsottuna.

Nykyinen puutarhakulttuuri on perua kuninkaallisten vaurauden osoittamisesta. Kuinka moni on ajatellutkaan miksi omalla pihalla pidetään esimerkiksi paljasta nurmikkoa? Kyse on edelleen jonkinlaisesta elintason ja elämänhallinnan todistamisesta muille. Samalla suretaan siilien ja perhosten vähenemistä. Pihojen hoito vaatiikin ajattelutavan muutosta. Tehdään luontopihoista kunnioitusta herättäviä!

RISU-, LAUTA- JA KIVIKASAT. Kivikasat, -aidat ja -rauniot ovat lämpimiä suojapaikkoja ja elinympäristöjä hyönteisille, matelijoille ja nisäkkäille, kuten sisiliskolle ja kärpälle. Liialti siivotut pihat ovat karkoittaneet siilit. Toki liikenne on myös suuri uhka. Lehti- tai risukasat voivat houkutella siilin pihallesi - jopa talvehtimaan. Siili hyväksyy helposti myös niille tarkoituksenmukaisen laatikon.

NURMEN LEIKKAAMATTA JÄTTÄMINEN/NIITTYKASVILLISUUS. Lyhyt nurmikko on köyhä ympäristö. Mieti, mihin tarvitset lyhyttä nurmikkoa ja kuinka paljon. Lyhyt nurmikko on kiva jos perheessä on paljon lapsia, jotka haluavat pelailla pihalla.

Voit perustaa pihallesi pienen niityn: kerää siemeniä loppukesästä tai hanki valmis siemensekoitus puutarhakaupasta. Niittykasvit toimivat erinomaisesti mm. perhosten houkutteluun. Perhoset ja muut tärkeät pölyttäjät ovatkin vähentyneet tehostuneen maankäytön vuoksi. Katso esim. Perhospuutarha netistä. Suosittelen kuitenkin kotimaan kukkasia. Monet ulkolaiset kukat, mm. daaliat ja samettikukat on jalostettu isoiksi tai kerrannaisiksi, jolloin ne ovat menettäneet ”mesiarvonsa”, eivätkä siis ole houkuttelevia hyönteiskasveja.

Perinteinen niittykasvillisuus houkuttelee mm. tesmaperhosia.

Niiton ja laidunnuksen monimuotoisuutta eli lajirikkautta edistävät vaikutukset perustuvat siihen, etteivät suuret kasvit pääse varjostamaan pienempiä kasveja. Niittojätteen keruu on oleellista, sillä perinteiset niittykasvimme ovat tottuneet vähäravinteisuuteen. Niinpä siementen kypsyttyä niitetty kasvusto tulee muutaman päivän kuluessa kerätä. Niitossa suositellaan käytettävän leikkaavateräisiä välineitä (viikate, etuleikkuri, niittokone).

Oma suosikkini: leikkaamatta jätetyn alueen voi myös antaa vapaasti vihertyä – on hauska seurata mitä omalla pihalla alkaa luonnostaan kasvaa! 1) Kasvivinkkejä tekstin lopussa.

VALAISEMATTOMAT KOHDAT. Liiallinen valaistus pihoilla voi häiritä hyönteisten ja eläinten hormonaalista toimintaa ja viehän se turhaan sähköäkin! Houkuttele pihallesi yöperhosia valaisemattomilla nurkkauksilla.

ALTAAT, LÄTÄKÖT, JUOMA-ASTIAT. Muun muassa tehostuneen maankäytön ja pihojen kuivatuksen vuoksi sammakot ja matelijat ovat vähentyneet ympäri maapallon. Sammakoita voit auttaa perustamalla niille kutulammikon (esim. Mietteliäs konna, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö). Jättämällä montut pihallesi suot linnuille ja nisäkkäille juoma- ja kylpyaltaita.

TUULENSUOJAT. Esimerkiksi kirvoja popsivat kukkakärpäset munivat suojaisiin paikkoihin. Niinpä tämäkin olisi osa biologista torjuntaa sekä monimuotoisuuden turvaamista. Tuulensuojia nikkaroidessa vain mielikuvitus on rajana.

HYÖNTEISHOTELLIT. Pölyttäjähyönteisten vähenemistä voit estää nikkaroimalla hyönteishotelleja. Tyyli vapaa! Pääasia että ”pöntössä” on pieniä koloja runsaasti. Talveksi hyönteishotellit kannattaa ottaa sisätilaan, missä linnut eivät pääse niitä tuhoamaan.

HAITALLISTEN VIERASLAJIEN TORJUNTA. Monet vieraslajit vähentävät luontomme monimuotoisuutta viemällä alkuperäisiltä kasveiltamme elintilaa. Jotkin ovat lisäksi myrkyllisiä ja/tai erittävät allelopaattisia yhdisteitä, eli muille kasveille haitallisia aineita. Jotkin puolestaan olisivat hyödynnettävissä ravinnoksi: kurtturuusu, tarhaomena, jättipalsami, isotuomipihlaja, pilvikirsikka, piikkisalaatti.

Torjuntaa tehdään pääasiassa kitkemällä, kaivamalla, peittaamalla, juurimatolla, kasvijätteen poltolla, koivutisleellä tai pelargonihapolla, jne. Tapa riippuu kasvista. Oleellista on myös huolellinen puutarhajätteen käsittely.

Lupiini on yksi monien ihailemista kukkakasveista. Sitä on istutettu suuriksikin kasvustoiksi esim. tienvarsille. Nyttemmin sen haittoihin on onneksi herätty. Se valtaa alaa mm. niittykasveiltamme ja typpeä keräävänä muuttaa maan liian ravinteiseksi luontomme omille, vähentyville vähäravinteisuuteen tottuneille kasveille. Se leviää tehokkaasti ja on vaikea kitkeä. Lupiinin torjunnassa auttaisi sen toistuva niitto ja niittojätteen keruu. Jos joku vielä ihannoi lupiineja, tilalle voisi ajatella esim. neidonkieltä tai tulikukkia.

Neidonkieli on etenkin mehiläisten mieleen. Myös kiitäjät pitävät tästä perinnekukasta.

Viime kesänä työ jättipalsamin parissa osoitti, että ihmiset heittävät surutta puutarhajätteet luontoon. Näin ei tulisi enää missään tapauksessa tehdä. Mustikkaretkelläkin vastaan tuli vaikka mitä tuntematonta kukkapenkkijätettä ja perennaa, jotka tulevaisuudessa saattavat olla kiellettyjen vieraslajien listalla. Ja harva tiedostaa, että metsäomenapuu on syrjäytynyt tarhaomenapuulla huolettoman omenien dumppauksen vuoksi. Ainoastaan Ahvenanmaalla metsäomenapuuta pystytään enää suojelemaan. Kaikki puutarhajäte olisi hyvä hävittää omalla pihalla mädättämällä, kompostoimalla, kuivattamalla tai polttamalla. Suosittelen hyödyntämään risut aidoiksi tai matelijoiden suojapaikoiksi. Vanhat puuta ja pensaat voi jättää rauhaan jäkälien ja sammalien kasvualustoiksi. 2) Lista vieraslajeista lopussa.

MYRKYTÖN RIKKA- JA TUHOLAISTORJUNTA. Monet rikkaruohot, kuten nokkonen, ovat hyödyllisiä ja ravintorikkaita, joten mieti voisitko antaa niille sijaa ja jopa hyödyntää niitä. Mikäli rikoista halutaan eroon, kitke, peittaa tai käytä esim. koivutislettä, joka on täysin luonnollinen torjunta-aine.

Nokkosvesi tuholaisten torjuntaan: Kerää sankkoon nokkosia, kaada vettä päälle ja seisota vuorokausi. Lisää ohjeita löydät puutarhakirjoista ja netistä.

KOMPOSTOIVA HUUSSI, TALOUSKOMPOSTI, AVOKOMPOSTI. Erotteleva kompostihuussi on erinomainen tapa saada ravinteikasta multaa omasta takaa! Huomaathan, että kotitaloudesta tulevaa biojätettä ja käymäläjätettä saa kompostoida vain asianmukaisessa, lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä.

LINNUNPÖNTÖT. Houkuttele pikkulintuja pihapiiriisi pitämään tuhohyönteiset kurissa ja ilahduttamaan sinua.

Viitteet:

1) Oivia niitty- ja hyönteiskasveja ovat mm. kultapiisku, kaunokit, kannusruoho, keltasauramo, ketoneilikka, käenkukka, metsäkurjenpolvi, mäkitervakko, neidonkieli, nurmikohokki, pukinparta, purtojuuri, päivänkakkara, puna-ailakki, pietaryrtti, valkoailakki, sikuri, lehtosinilatva, ruohosipuli, ruusuruoho, syysmaitiainen, tulikukat, valkomesikkä, illakko, ruusu- ja myskimalva, harmaamalvikki, varjolilja, tähtiputket, isohirvenjuuri sekä monet rikkaruohot.

2) Älä päästä näitä pihallesi: jättipoimulehti, marunatuoksukki (m), pajuasteri, hukkakaura (L,i), karhunköynnös, kanadanvesirutto, amerikanhorsmat, aasialaiset isot tattaret, rehuvuohenherne, paimenmatara, piennarmatara, jättiputket (L,i,m), jättipalsami (L), isosorsimo, rikkapalsami, lännenpalsami, piikkisalaatti, alaskanlupiini ja komealupiini (L, m), keltamajavankaali (L), silkkiunikko (m), ruttojuuret, rikkanenätti, hamppuvillakko (m), pohjoisamerikkalaiset piiskut, raunioyrtit (m), isotuomipihlaja, pensaskanukat, tarhaomenapuu, pilvikirsikka, kurtturuusu (L), terttuselja (m), viita-pihlaja-angervo.

L = laki velvoittaa torjumaan

i = ilmoitusvelvollisuus (ElY-keskus, Evira tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen)

m = myrkyllinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *