keskiviikko, marraskuu 13, 2019
ArtikkelitBlogitPolitiikkaa ja puutarhanhoitoa

Syksy

Elonkorjuu kausi alkaa kääntyä vahvasti kohti pimenevää syksyä. Kasvihuone on tyhjennetty. Perunat, sipulit ja porkkanat on kerätty kasvimaalta talteen. Yhden herkun kanssa maltan olla kärsivällinen. Maa-artisokasta valmistettu keitto on pakkaspäivien herkku ja sen mukulat säilyvät kasvimaan uumenissa jopa pakkasten yli.

Syksyisin kerätään puutarhasta talteen kuluneen kauden uurastusten ja onnistumisten tulokset. Joskus niitä on enemmän, toisinaan taas rutkasti vähemmän. Omalla kohdalla tomaateista ei satoa tullut. Vihreäksi jäivät. Kurkkuja tuli taas yli omien tarpeiden. Päärynäpuu tuotti huimat kaksi päärynää. Makeita olivat kumpainenkin. Ruohosipuli, salaatti, vadelmat ja mansikat onnistuivat hyvin. Kirsikat katosivat päivässä parempiin nokkiin. Maissin viljeleminen on myös syytä jättää muille.

Jos puutarhasta pitää huolta, se mitä luultavimmin tuottaa myös kohtalaista satoa. Hirveän mielelläni jatkan saman suuntaista ajattelua myös kaupungin puolelle. Jos kaupungista, sen hallinnosta, uudistumiskyvystä ja tehokkuudesta huolehtii - palvelee se paremmin meitä kaikkia. Tässä ei ole onnistuttu. Ei sitten mitenkään. Sen riittää kertomaan kaupungin taloudellinen ahdinko.

Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Tähän on tultu, koska yhteinen, jaettu näkemys kokonaistilanteessa puuttuu. Ketään syyllistämättä tai syyttämättä. Seuraava askel on tuoda yhteiseen pöytään enemmän ratkaisuja, kuin ongelmia.

Seuraavat blogiteksti ovat ajatelmia, erilaisten kohtaamisten tuloksista syntyneitä. Jokaisen kirjoituksen taustalla on ajatus, miten jatkossa saisimme korjattua paremmin tätä yhteistä satoa. Mitä ovat Kouvolan elinvoima, pitovoima ja vetovoima - ja ennenkaikkea - miten niitä voi vahvistaa.

Paperilehden ja näköislehden tilaajat voivat lukea myös verkkolehden jutut 1.9.2019 alkaen. Piilota tämä ilmoitus