tiistai, marraskuu 12, 2019
Etusivu > Artikkelit > Etelä-Pohjanmaa
ArtikkelitBlogitPolitiikkaa ja puutarhanhoitoa

Etelä-Pohjanmaa

Ähtärin eläinpuiston seinässä on valtavan kokoinen mainoslakana jossa lukee: ”Suomen suurin kyläkauppa vain 20 minuutin päässä”. Ähtäri ja Alavus ovat molemmat kuntia Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan keskuskaupunki on Seinäjoki. Erilaisissa kuntien ja kaupunkien elinvoimaa mittaavissa tuloksissa Seinäjoki on jo monen vuoden ajan ollut yritysten näkökulmista Suomen vetovoimaisin kunta.

Elinkeinoelämän Keskusliiton tutkimus kuntien elinvoimasta tehdään joka toinen vuosi. Siinä kysytään mm. erilaisten yritysten tasapuolisesta kohtelusta riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattisesta hyödyntämisestä osana kuntapäätöksentekoa, sekä lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus.

Näissä kaikissa on onnistuttu yrittäjien mielestä Suomen parhaiten juuri Seinäjoen seudulla. Kouvolan seutu on sijalla 23/25 ja Kotkan sijalla 25/25. Ihan äkkiä ei arvaisi, että Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksolla on loppupeleissä paljon yhteistä. Kummassakaan maakunnassa ei ole yliopistoa. Vaikka Seinäjoella asukasmäärä kasvaa, pienenee se huimaa vauhtia koko maakunnassa – aivan kuin Kymenlaaksossa.
Elinkeinorakenteessamme on yhtäläisyyksiä. Kymenlaaksossa on metsää, tehtaita ja teollisuutta. Etelä-Pohjanmaalla maataloutta, elintarviketeollisuutta ja pieniä yrityksiä. Suuret metsäteollisuuden yksiköt ja satama Etelä-Pohjanmaalta puuttuvat.

Ohi kaikkien tilastojen ja hienojen power point -esitysten sijaan mielessäni on kuitenkin koko ajan näky Ähtärin eläinpuiston seinästä ja siinä olevasta mainoslakanasta. Ähtärissä mainostettiin viereisen kunnan nähtävyyttä. Lakeuksien keskellä on ymmärretty ja sisäistetty jotain todella olennaista, vain yhdessä voimme pärjätä paremmin.

Millainen on Kymenlaaksolaisten yhteinen edunvalvonta suunnitelma ja missä kassakaapissa sitä säilytetään? Kuka tätä toimintaa koordinoi ja onko kaikkialla osapuolilla selvät roolit omasta toiminnastaan. Uskallan vastata näihin kysymyksiin entisenä kymenlaaksolaisen kansanedustajan avustajana, että mitään edellä mainittuja ei ole.

Kaikki nämä on mahdollista tehdä. Enemmän ratkaisuja, vähemmän ongelmia.
Ensimmäisiä askelia aletaan asian tiimoilta ottaa. Entinen ministeri Jari Lindström ideoi yhteistä kymenlaaksolaista säännöllistä edunvalvontapalaveria. Nyt yhdenlainen versio siitä järjestetään marraskuussa. Mikä on todella hyvä asia. Toiveena on, että järjestämisvastuun tässä ottaisi Kymenlaaksoon liitto. Silloin se ei leimautuisi suotta etelän -tai pohjoisen - palaveriksi. Kymenlaakson liitolla on tässä tekemisen paikka. Aktiivinen edunvalvonta vaatii heittäytymistä, omaa persoonan peliin laittoa ja faktojen tuntemusta.

Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Elinvoiman, pitovoiman ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan jokaista toimijaa. Pieneen maakuntaan ei mahdu useaa yksittäistä linjavetoa. Isoista asioista on päätettävä yhdessä ja niitä aktivisesti myös yhdessä vietävä eteenpäin. Etelä-Pohjanmaalla yhteinen päämäärä tuntuu olevan kaiken toiminnan ydin. Ihan varmasti sielläkin köyttä vedetään maakunnan sisällä, mutta ulospäin se näyttäytyy ihan toisenlaiselta. Tuurin kyläkaupan mainos on Ähtärissä. Seinäjoki on Suomen yritysmyönteisin alue. Ilman tekoja ei tule tuloksia.

Paperilehden ja näköislehden tilaajat voivat lukea myös verkkolehden jutut 1.9.2019 alkaen. Piilota tämä ilmoitus