lauantai, 14 joulukuun, 2019
Etusivu > Artikkelit > Vapaa-ajan asunnot
ArtikkelitBlogitPolitiikkaa ja puutarhanhoitoa

Vapaa-ajan asunnot

Etelä-Savon maakunnassa sijaitsevan Joroisten kunnan nettisivuilta löytyy lista, miten vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyväksi asunnoksi. Yhdelle sivulle on laitettu kohta kohdalta, mitä pitää tehdä, jos haluaa asustella mökillä ympäri vuoden. Ei lainkaan hullumpi juttu!

Suomessa on muutama paikkakunta, jossa väkiluku kasvaa. Lähes kaikissa kunnissa se pienenee. Viimeisen vuoden aikana on julkaistu useampi uutinen, jossa käsitellään miten ja missä suomalaiset haluavat asua. Yhdessä Taloustutkimuksen teettämässä kyselyssä vuoden 2018 kesältä kävi ilmi, että neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko maan asuttuna. Syyskuun lopulla Helsingin Sanomien gallupissa enemmistö suomalaista katsoi, että koko suomen asuttuna pitäminen on tärkeää. Huomiota tässä kyselyssä kiinnitti, että kansalaisten mielestä hajaseutujen elinvoimasta huolehtiminen pidettiin melko tärkeänä. Kuitenkin kehitys on ollut pidemmän aikaa sen suuntainen, että kaupungit kasvavat ja maaseutu hiljenee.

Kysymys kodista ajoi minua tavallaan kuntapolitiikan pariin. Olin harmissani, kun kuulin viestejä Kouvolasta, että ns. maalle muuttaminen (kaavan ulkopuolelle) oli ja on monien mielestä hankalaa. Ja niin se kieltämättä olikin. Kun asiaa aloimme valtuustoryhmän kanssa kesällä 2017 tarkastella, niin nopeasti kävi ilmi, että Kouvolan rakennusjärjestys olisi kipeästi uudistamisen tarpeessa. Rakennusjärjestyksen päivittämistä puolsi mm. se että maankäyttö- ja rakennuslakia oli uudistettu rivakasti. Kunnille ja kaupungeille on mahdollistettu entistä vanhempi rooli oman alueen kehittämiseen, kun päätösvalta maankäytön ja rakentamisen osalta on lakimuutoksilla siirretty niille. Kaupungeille jäi vastuu huolehtia, että sääntelyn keventäminen näkyy myös käytännössä kuntalaisten arjessa.

Kouvolassa on tuhansia vapaa-ajan asuntoja. Kaupungeille annettiin nyt mahdollisuus itse määrittää, millä edellytyksillä näitä voi joustavammin ottaa vakituisen asumisen kohteiksi. Kouvolalla on jatkossa mahdollisuus tehdä alueellisia suunnittelutarveratkaisuja, jolloin yksittäisten päätösten tarve vähenee. Vuonna 2017 kaupungin rakennusjärjestys oli vuodelta 2010. Eli se oli huomattavasti tiukempi, kuin laki sääti. Valtuustoaloite lähti siis matkaan ja jäimme odottelemaan vastauksia.

Kun valtuustolle antaa valtuustoaloitteen on myös vastaus tultava valtuuston tietoon. Vastauksen saapuessa, päätti kaupungin valtuusto yhdessä lähettää Kouvolan rakennusjärjestyksen ympäristöministeriön ns. rakennusjärjestysklinikalle. Ympäristöministeriö piti kunnille maksutonta palvelua, jossa ne voivat käydä läpi ministeriön virkamiesten kanssa lakiviidakkoa läpi. Kaupungin virkamiehet esittelivät keväällä 2018 millä perusteilla Kouvolassa saisi muutoksia tehdä. Ehdotus on hyvä alku. Ja hyvää alkua kirittämään jätimme asiasta uuden valtuustoaloitteen lokakuun 2019 valtuustossa.

Joroisista voisi heti ottaa mallia. Selvät yksinkertaiset neuvot kaupungin nettisivuille. Suuria joukkoja muutto mökille tuskin koskee, mutta jokainen uusi asukas on tervetullut. Suomalaiset ovat myös tutkitusti kiinnostuneita koko maasta. Joten kaikkemme kannattaa tehdä, että tänne uusia asukkaita muuttaisi.

Koti on monelle se maailman tärkein paikka. Ja Kouvolassa jos missä koti voi sijaita melkeinpä missä päin vain kaupunkia. Politiikan puolella on varmasti henkilöitä, joiden mielestä olen puhunut tästä asiasta yli oman määräni. Jatkan kuitenkin asiasta puhumista, kirjoittamista ja valtuustoaloitteiden tekoa. Liiallinen byrokratia ei kasvata elinvoimaa, eikä luo uutta. Enemmän ratkaisuja, vähemmän ongelmia.

Paperilehden ja näköislehden tilaajat voivat lukea myös verkkolehden jutut 1.9.2019 alkaen. Piilota tämä ilmoitus