Lukijoilta

Julkaisemme tässä lukijoiden kirjoituksia. Kerro asiasi mielellään lyhyesti!

Auta pientä jouluna!

Korona kurittaa meitä kaikkia kovalla tavalla, etenkin se on iskenyt moniin pieniin yrittäjiin. Ohjaamalla ostoksiasi nyt pienyrittäjille autat pieniä selviytymään koronan yli. Autat myös pienyrittäjien perheitä selviytymään tästä ajasta. Samalla pidät talouden rattaita pyörimässä koko Suomessa.

Koronan toinen aalto iskee voimalla pienyrittäjiin. Kun ihmiset eivät liiku, ei tavara liiku, eikä tilauksiakaan tule. Jälleen ollaan tilanteessa, että sovitutkin työt alkavat peruuntua. Tapahtumien peruuntuminen ja siirtyminen on vienyt elannon tapahtumajärjestäjien lisäksi myös esiintyjiltä. Myös moni ravintola on vaikeuksissa. Jos suinkin mahdollista, niin käykää ravintolassa syömässä terveysturvallisuus muistaen.

Pientenkin ostosten kohdistamisen kerrannaisvaikutukset voivat olla suuret. Ole mukana varmistamassa, että juuri sinun eurosi on luomassa turvaa ja hyvinvointia paikallisille pienyrittäjille. Joulu on siihen juuri oikea ajankohta.

Kohdistamalla arjen ostokset sekä palvelut paikallisille pienille yrityksille ylläpidämme tuotantoa, palveluita ja taloutta. Suosi siis oman kunnan yrittäjää ja kotimaisuutta. Osta pienistä verkkokaupoista. Hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistuttua. Tapoja on monia.

Tee siis viisaita ja harkittuja valintoja. Samalla annat tukesi sille, että Suomi selviytyy maailman muutoksissa mahdollisimman hyvin.

Joulu on hyvän tahdon ja ihmeiden aikaa. Tämän vuoden joulun ihme voisi olla se, että tämä poikkeuksellinen aika saisi meidät puhaltamaan yhteen hiileen. Ostetaan tänä jouluna yrittäjältä! Tehdään pieniä asioita, luodaan yhdessä toivoa – se on suurta.

Kari Jääskeläinen

Aluejohtaja

Kymen Yrittäjät

Jaalan palvelukeskuksesta

Pitkin syksyä olemme valmistelleet Kymsoten ensi vuoden talousarviota ja tulevien vuosien suunnitelmia.

Yhtenä tärkeänä ja suurena asiana olemme valmistelleet koti-hoiva-ja asumispalveluita koko Kymenlaakson alueelle ( KAH-palvelut). Kymsoten hallituksessa olemme linjanneet, että tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään ensi vuonna 150 ( 75 Pohjois-Kymenlaakso ja 75 Etelä-Kymenlaakso).

Kymenlaaksossa yli 75-vuotiaista asui vuden 2019 alussa tehostetussa palveluasumisessa yli 9%:a, tavoitteena on vuoden 2021 loppuun mennessä 7,5 %.n peittävyys.

Koko Suomessa pyritään ed.mainittuja paikkoja vähentämään kehittämällä palveluasumista ja tuettua asumista. Kotihoidon kehittäminen sekä omaishoidon kehittäminen ovat toistuvasti päätöksenteossa myös Kymsotessa mukana, haluavathan monet ikäihmiset asua mahdollisimman pitkään kotona.

Tehostettua palveluasumista ei olla missään päin Kymenlaaksoa täysin lopettamassa, niitä paikkoja täytyy toki olla aina olemassa, kun muut asumismuodot eivät enää vastaa asiakkaan tarpeita.

Viime viikkoina on otsikoihin noussut Jaalan palvelutalon lopettaminen. Kävin itse omaaloitteisesti tutustumassa ko. palvelutaloon, sen toimintaan ja henkilöstöön.

Tiesin, että uusi osa on valmistunut n. 10 vuotta sitten.

Uusi puoli on mielestäni hyvässä kunnossa rakennusteknisesti, huoneet suuria, esteettömiä, yhteiset tilat viihtyisiä. Lisäksi talon ruokala tuottaa palvelut läheiselle koululle ja päiväkodille.

Samalla sain tutustua kotihoidon tukipisteeseen ja sain keskustella heidän tehtäväkentästä. Alue tarvitsee myös ikäihmisten päivätoimintaa ja siihenkin tilat ovat hyvässä kunnossa.

Milestäni Jaalaan tulee jättää ikäihmisten palveluasumista tavalla tai toisella. Ei voi ikänä maalla asuneita ikäihmisiä siirtää elämän viimeisiksi vuosiksi kuulematta omaisia. Monelle merkitsee myös luonto ympärillä ja tutut ihmiset palvelutalossa.

Marraskuussa 2019 teimme päätöksen Jaalan terveyskeskuksen siirtämisestä palvelutalon yhteyteen. Kyselin asiaa jo viime keväänä, miksi asia ei ole edennyt, mutta Kymsoten hallituksessa en saanut selvää vastausta ko. asiaan. Nyt kun olemme tehneet Kouvolan kaupungin talousarviota vuodelle 2021, talousarvioehdotuksessa ei ole ainakaan mainintaa ko. kohteen investoinnista. Sisältyneekö pieninvestointeihin, mihin ollaan varaamassa 3 M€.

Kymsoten hallituksessa jätimme (kolme kouvolalaista) esityksemme terveyspisteen siirtämisestä palvelutaloon, uuden osan kehittämisestä sekä kotihoidon tukipisteen säilyttämisestä sekä kokonaistilanteen selvittämisestä tehostetun palveluasumisen osalta koko Kouvolan alueella huhtikuuhun 2021 mennessä.

Tiedän, että kaupungin johto sekä Kymsoten johto ovat käyneet tutustumassa palvelutaloon viime viikolla. Toivotaan asian etenevän positiivisessa hengessä eteenpäin.

Birgit Koskela,

Kymsoten hallituksen jäsen

Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen

Jaalan palvelukeskus - vanhaa mutta uuttakin näkökulmaa

Elävä maaseutu on tarjonnut turvapaikan monelle korona-aikana, pääministeri Sanna Marinkin haaveilee maalle muuttamisesta, kuten moni muukin. Jo pitkään trendi on ollut maalle päin eikä päinvastoin, korona on tätä suuntausta vielä entisestään vahvistanut.

Jaalan palvelukeskuksen lakkauttamissuunnitelma sai miettimään asiaa laajemmin kuin vain palvelukeskuksen osalta. Voiko ja kannattaako jättää yksi alue kokonaan ilman kyseistä palvelua? Jaalassa ei ole muita mahdollisia paikkoja niinkuin esim. Kuusankoskella ja vanhan Kouvolan alueella on. Onko reilua viedä vanhuudenkoti niiltä jotka sen ovat itselleen rakentaneet verorahoin tai ihan fyysisesti rakentamalla eli Jaalalaisilta vanhuksilta? Millaisen viestin se lähettää niille jotka miettivät maaseudulle muuttamista, erityisesti Kouvolan maaseudulle? Mietitäänkö mikä kylä kylmennetään seuraavaksi?

Kouvolan on pidettävä huolta koko alueesta! Kyllä, tiedän että päätöksen palvelukeskuksen jatkosta tekee Kymsote, mutta myös sen että Kouvolalla on suuri vaikuttamisen mahdollisuus laittamalla paikat siihen kuntoon että jatko on mahdollista ja tietenkin maksamalla, valintakysymys on mihin raha laitetaan. Muutenkin tämä vastuun heittely puolelta toiselle hämää tavallista kuntalaista niin ettei tiedä ketä asiassa oikein osoittaisi. Kantakoon vastuunsa molemmat tahoillaan! Vanhuspaikkojen tarve tulevaisuudessa kasvaa Jaalassa, niinkuin muuallakin Suomessa. Nyt ei pitäisi olla niin hölmö että lakkauttaa paikan nyt ja rakentaa sen uudelleen jonkun vuoden kuluttua. Kymenlaakson alueilla, mm. Jaalassa on paljon vanhusväestöä, eikä näitä alueita voi verrata valtakunnan keskiarvolukuihin. Jos on hoidettavia, niin on hoidettava, vaikka valtakunnan luvut näyttäisivät mitä!

Ihmeen ihana Kouvola, Kyliä pitkin kaupunkia, Kaikkea betonista, Elävä maaseutu ja mitä näitä mainoslauseita nyt onkaan. Betoni -herja on saanut ihmiset näkemään, kuvaamaan ja sosiaalisessa mediassa jakamaan valtavasti toinen toistaan idyllisempiä maisemia Kouvolasta. Useimmiten ne esittävät jotakin maaseudun maisemaa. Ihmiset ovat nähneet että Kouvola todellakin on paljon muutakin kuin betonilähiöt. Se on kauniita, rauhallisia, turvallisia ja toimivia entisiä kuntakeskuksia ja pikkukyliä.
Nyt Kouvolan tulee käyttää tämä maallemuuttamisen aika hyväkseen ja houkutella uusia asukkaita Kouvolaan. Tämä onnistuu pitämällä kylät elävinä huolehtimalla että peruspalvelut pysyvät. Lapsiperheet muuttavat kun ovat varmoja koulun ja päivähoidon säilymisestä. Palvelukeskus luo työpaikkoja ja kaikista ikään katsomatta huolehditaan, se on Jaalassa ja muualla maaseudulla ihan tapana jo muutenkin. Jaalalaiset asukkaat, kesäasukkaat, kolmas sektori ja Kotiseutusäätiö ovat tehneet Jaalassa valtavasti erilaista toimintaa. Näitä kaupungin tulee tukea ja arvostaa tekemällä oma osansa säilyttämällä ne vähät palvelut mitä vielä on.
Jaalaan on vedetty valokuitu miltei koko alueelle. Etätyöt sujuvat ja Helsingistä ja Lahdesta ajaa nopeasti tänne. Luonto, rauhaa, tilaa ja turvallisuutta on yltäkylläisesti. Täällä on erinomainen koulu, päiväkoti ja palvelutalo, nyt vain houkuttelemaan muuttajia tänne!

Vanhat ovat tämän maan meille rakentaneet ja lapset pitävät sitä yllä jatkossa. Pidetään me nyt heistä huolta. Meidän pappa odotti Mäkikylässä pitkän ajan paikkaa Jaalasta ja on nyt Jaalan palvelutalossa hyvässä hoidossa ja mummolla kuin meillä muillakin, on mahdollisuus häntä tavata ja auttaa kun olemme lähellä. Kaupunkiin jos hän joutuu muuttamaan niin autottomalla mummolla mahdollisuudet kulkea jäävät vähäisiksi. Ikänsä Jaalassa asunut pappa totesi lakkautuspuheisiin näin: "Tottahan myyvät meidät siinä samalla niin ei tarvi sitten enää ruokkia."
Näinkö on? Ollaanko me täällä Jaalassa kolmannen luokan kansalaisia, vain suita joita ruokkia? Isommin ei olla vaadittu mitään mutta luopua on pitänyt jo paljosta. Riittäisikö jo meiltä ottaminen?

Kirsi Mäntynen, Jaala, Uimila

Haravatelevisiot ovat edelleen säiden armoilla

Arvaa harmittiko, kun upouusi televisiomme seisoi viikon sokeana. Suomen televisiolähettimien verkostoa ohjaava Digita ilmoitti 13.7., että maassa vallitseva aurinkoinen kesäsää oli siihen syyllinen. Auringon UV-säteily, joka saa ihon niin kauniisti ruskettumaan, teki tuhoa kilometrien korkeudessa. UV-energia räjäytti heikoimmat ilmamolekyylit ioneiksi.
Ne ilmakerrokset, joissa on eniten ionisaatiota, saavat linkkimastojen lähetteen muuttamaan suuntaansa. Olen joskus vuosia sitten katsellut silmät pyöreinä omasta Salorasta italialaista tv-ohjelmaa, tosin kohinaista ja lumisateista, mutta muuten ihan kivaa. Usein kuitenkin tämä tv-lähetteiden sekasotku saa vastaanottimet pimeiksi. Olemme siis säiden armoilla. Me maalaiset etenkin, kun pitkät linkit lisäävät lähetteen heijastumista.
Onneksi on keksitty valokuitu, johon eivät säät vaikuta. Valoa moduloidaan (muokataan) niin että se värähtelee kuidussa satojen terahertsien nopeudella. Ja tässä on selitys: Tuulella aallot iskevät Pyhäjärven lintutornin rantaan joskus niin, että kerran sekunnissa tulee uusi aalto, siis yksi aalto sekunnissa, 1/s. Sen taajuus on 1 hertsi= 1 Hz. Valokuidussa aaltoja tuleekin enemmän, peräti sata biljoonaa sähkömagneettista aaltoa sekunnissa = 100 THz.
Tämä tarkoittaa, että yhdestä valokuidusta voidaan vastaanottaa kaikki maailman radio- ja tv-lähetykset samanaikaisesti! Asiassa on vain yksi todellinen este ja yksi ihmisten itse tekemä. Ensimmäinen este on, että nykyisellä tekniikalla saadaan valokuidusta ”vain” tuhat tv-lähetystä samaan aikaan tai radiolähetyksiä satatuhatta. Tuntuuko vähän liialta?
Toinen valokuidun käytön este onkin pahempi: tekijänoikeudet. Kaikki suomalaiset tv-ohjelmat tulevat maalle linkkitorneista ja kaupungeissa lisäksi kaapelilla. Maksamme Ylelle tv-veron, ja valtio korvaa MTV:lle miljoonien vuosikorvausta huonoon kannattavuuteen. Tekijänoikeuksien vuoksi laki määrää joka rakennukseen vanhan liiton haravan katolle. Juuri siksi ei valokuidusta löydy helposti yhtään selkeää ja jatkuvaa tv-ohjelmaa. Kaiken maailman suoratoistoja kyllä löytyy, suurin osa turhia. On sentään KPL:n pesäpalloa ja Kouvojen koripalloa suorina lähetyksinä.
Valokuituverkko hoitaisi Suomen kaikki mediatarpeet: radion, television, postin, puhelimen, jne. Se olisi ylivoimaisesti halvin ja turvallisin vaihtoehto. Sitä ei saada, kun rahalle on annettu kaikki valta.
Kari Tuomi

100 metriä korkea Digitan linkkitorni Salpausselällä Jaalan kirkonkylän yläpuolella. Tornit edustavat vanhentunutta haavoittuvaa siirtotekniikkaa. Häiriöitä aiheuttavat mm. ukkonen, maan magneettikentän satunnaisvaihtelut, aurinkotuuli ja erilaiset kriisit. Verkosto onkin myyty Australian eläkejärjestölle. Mastoverkosto voitaisiin korvata valokuituyhteyksillä, mutta muutosta hidastavat lainsäädäntö ja pääomapiirien suuret taloudelliset etuudet.

Siirtolapuutarha Pyhäjärven rantaan?

Oikein kiitettävästi on kirkonkylämme uljasta rantamaisemaa puhdistettu, kaislikkoa niitetty ja kuivan maan uutta pöheikköä madallettu. Pyhäjärvi näkyy edelleen meidän kirkonkylään. Jaala onkin täälläpäin ainoa kirkonkylä, jolla on järvimaisema tallella. Vielä 1950-luvulla oli kaunis rantamaisema myös Iitin, Vakealan ja Mäntyharjun kirkonkylillä, mutta ei ole enää. Rantojen metsät ovat saaneet siellä ylivallan, ja puusto on kasvanut täyteen mittaansa. Nyt kukaan niissä naapurien kirkonkylissä ei enää muista, että järvet ovat aivan lähellä.

Nuori puusto kasvaa korkeutta puolitoista metriä vuodessa. Se on paljon, mutta muutos on kuitenkin niin hidas, että asukkaat tottuvat maiseman menetykseen. Enpä ole kuullut kenenkään naapureistamme haikailevan kirkonkylien paluusta takaisin järviyhteyteen, ja ovathan rantapöheiköt muuttumassa arvokkaiksi metsiksi, joita sellutehtaiden osakkeenomistajat himoitsevat. Raha ratkaisee.

Olen pohtinut rantamaisemamme tulevaisuutta ja huomannut erään mahdollisuuden, joka säilyttäisi Pyhäjärven maisemassamme, mutta ei teettäisi loputtomia rannan raivauskustannuksia vesialueiden jakokunnalle ja meille veronmaksajille. Jakokunta suunnittelisi rantaan siirtolapuutarhan. Vuokra-tonteilla olisi tarkat ympäristöystävälliset säännöt, mitä saisi viljellä ja kuinka korkea saisi kasvillisuus olla. Tähän yhteyteen sopisi laituri ja pikkukahvila. Tietenkin lintutorni, lintujen pesimäalueet ja suojavyöhykkeet turvattaisiin. Miltä näyttäisi?

Kari Tuomi

11 thoughts on “Lukijoilta

  1. Ensio kallio

    Jaalan katuvaloissa on kyse energian säästöstä, se on vanhoihin valoihin merkittävä

  2. ”Katso, se kissa on taas kuistilla!”
    Vilkaisu ulos tavoitti kauniin, pienen kissan nukkumassa kuistimme pehmeällä istuintyynyllä. Edellisen kerran se oli ilmestynyt vajaa viikko sitten herättäen huomiota äänekkäällä, suorastaan sydäntäsärkevän voimakkaalla vaatimuksella ”RUOKAA, RUOKAA”. Ainahan sitä nyt keittiössä jotakin on kissan hengen pitimeksi. Se söi sivuilleen, mahdollisesti vihollisia vilkuillen, kaksi täyttä kupillista ja hyäppäsi kuistin pehmeälle tyynylle ja nukkui lähes tiedottomassa tilassa melkein kymmenen tuntia.
    Voimme kissan siisteydestä, tavasta ruokailla ja ihmistä tutkivasta ystävällisestästä katseesta päätellä sen olleen jonkun tai joidenkin ihmiseksi kutsuttavan jatkuva seuralainen, lemmikki.
    Kissa on arka, kovin arka. Ulkoisia väkivallan merkkejä emme ole siinä huomanneet, mutta luottamus entiseen isäntään ihmiseen, on kokenut kovia. Meillä ei ole kokemusta heitteillejätettyjen eläinten luottamuksen uudelleen herättämisestä, mutta uskoisin edessä olevan melkoinen urakka.
    Voimme vain arvailla mikä on kissan kiertolaiseksi määrännyt. Ihminen sen kohtalon on määrännyt. Kenties se on otettu perheen lemmikiksi kesän lomakuukausien ajaksi ja sitten yllättäen loman loppuessa tämä pieni kyljessä kehrännyt Sinuun täydellisesti luottanut lemmikki on tylysti jätetty tyhjän kesäasunnon lukitun oven ulkopuolelle. Siitä hetkestä on pikku kissastasi tullut mökki mökiltä kiertävä, yösijaa ja ruokaa etsivä hylkiö.
    Kissasi on siis hylkiö. Kirjoitan muutaman adjektiivin Sinusta, kissan kohtalon möörännyt ihminen. Voiko Sinua ihmiseksi sanoa. Olet tunteeton ja raaka. Onhan Sinulla sentään nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
    Tämän lehden toimituksessa on minun yhteystietoni, jonne voit ilmoittautua. Hoidan puolestasi kissan edelleen sijoituksen, Sinä et täytä enää huoltajan kriteereitä.
    Nimim. ”Pitkätukkainen parkinsoni”

  3. veijo.grafita

    JanRike, pääsetkö kuitenkin kirjautumaan omalle tilillesi? Mistä juttujen lukeminen kiikastaa?
    Valikosta Oma tili -kohdasta kirjaudutaan lukijaksi, kun salasana on saatu. Siellä voi myös ruksata ”Muista minut” ettei joka kerran tarvitse kirjautua. Mikäli jostain syystä kirjautuminen ei ole säilynyt muistissa, pitää kirjautua uudelleen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla päästäkseen lukemaan verkkolehteä. Oma tili -kohdasta pääsee myös vaihtamaan salasanan haluamakseen.

  4. Pertti

    Hei kaikille olen Voikkaan perinnepiirin jäsen
    Yritän sukeltaa Voikkaan apteekin historiaa joka alkoi jo vuonna 1905, Jaalan sivuapteekin historia kiinnostaa. Etenkin aika sitä ennen, täällä oli varmaa lääkekaappi. Missä ja milloin sen aika on päätynyt , ehkä sivuapteekin avautuessa?

    • JanRiKe

      Jaala: 60-luvulla ja osin 70-luvun alussa Jaalan Lääkekaappi oli Lasse Viertolalla. Nykyisen Ympäristön alapuolella. Sitten se (muistaakseni) siirtyi Lyyli Mäkisen kauppaan.

      • Marja P.l

        Hei ! Selänpään apteekin sivupiste Jaalan lääkekaappi oli meillä kotona.Äitini hoiti sitä ja joskus minäkin, kun vanhemmat eivät olleet kotona.
        Reseptilääkkeet tilattiin puhelimitse Selänpään apteekista ja ne tulivat linja-autolla Jaalaan. Lääkekaappi aloitti meillä joskus 60-luvun loppupuolella ja jatkui 70-luvulle. Ja Janrike muisti paikankin oikein. Mutta isäni ei hoitanut sitä vaan äitini Kyllikki Viertola. Sitä en muista milloin Selänpään apteekki lopetettiin. Ehkä se liitettiin Voikkaan apteekkiin?? Selänpään apteekkari kävi meillä vuosittain inventaarion aikaan. Muutin pois Jaalasta jo1975.

  5. Pertti Paalanen

    Voikkaalle kaavoitetaan Virtakiven yläpuolelle kymen varteen tätä hanketta jota viedään eteenpäin kaava ehdotuksella. Mitä tekee Jaala, että saataisi tarjolla oleva hyöty kotiin?

    https://www.kouvola.fi/index/asuminenjaymparisto/kaavoitusjakaupunkisuunnittelu/ajankohtaisetsuunnitelmat/vireillaolevatkaavat/veneranta22011.html

  6. Pertti Paalanen

    Jaalan kyläyhdistykselle pieni tehtävä, vierasvene laituri nopeasti kirkolle. Sinne matonpesupaikan maisemiin, siellä on valmiina vesipiste ja ja lähtevälle lika vedelle nyt jo säiliöautot purkaa. Veneilijöiden käyttöön, ja opastus kirkolle ja infotaulu siellä saatavista palveluista, sekä muutama polkupyörä vuokrattavaksi, jolla matka helposti taittuu.JEV säätiön tuella tietysti, ja kaupunki soveltuvien osin mukaan. Lintutornin voi siirtää, se ei saa olla esteenä, kirkonkylän kehitykselle, Kimolan kanava avataan vain kerran, silloin pitää olla mukana. Palvelut on kirkolla, niitä pitää vain tuoda esiin ja ehkä vielä kehittää, ei jarruttaa ja surkutella kun kaikki maksaa.

  7. markku torniainen

    Nyt kun kanavan rakentaminen on varmaa, pitäisi varmistaa ettei vanhan nosturin nostokourat mene romumetalliksi.
    Niistä saadaan näyttävä muistomerkki muistuttamaan kanavan alkuperäisestä käytöstä.

    Kierrätys kunniaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *