Lukijoilta

Julkaisemme tässä lukijoiden kirjoituksia. Kerro asiasi mielellään lyhyesti!

Haravatelevisiot ovat edelleen säiden armoilla

Arvaa harmittiko, kun upouusi televisiomme seisoi viikon sokeana. Suomen televisiolähettimien verkostoa ohjaava Digita ilmoitti 13.7., että maassa vallitseva aurinkoinen kesäsää oli siihen syyllinen. Auringon UV-säteily, joka saa ihon niin kauniisti ruskettumaan, teki tuhoa kilometrien korkeudessa. UV-energia räjäytti heikoimmat ilmamolekyylit ioneiksi.
Ne ilmakerrokset, joissa on eniten ionisaatiota, saavat linkkimastojen lähetteen muuttamaan suuntaansa. Olen joskus vuosia sitten katsellut silmät pyöreinä omasta Salorasta italialaista tv-ohjelmaa, tosin kohinaista ja lumisateista, mutta muuten ihan kivaa. Usein kuitenkin tämä tv-lähetteiden sekasotku saa vastaanottimet pimeiksi. Olemme siis säiden armoilla. Me maalaiset etenkin, kun pitkät linkit lisäävät lähetteen heijastumista.
Onneksi on keksitty valokuitu, johon eivät säät vaikuta. Valoa moduloidaan (muokataan) niin että se värähtelee kuidussa satojen terahertsien nopeudella. Ja tässä on selitys: Tuulella aallot iskevät Pyhäjärven lintutornin rantaan joskus niin, että kerran sekunnissa tulee uusi aalto, siis yksi aalto sekunnissa, 1/s. Sen taajuus on 1 hertsi= 1 Hz. Valokuidussa aaltoja tuleekin enemmän, peräti sata biljoonaa sähkömagneettista aaltoa sekunnissa = 100 THz.
Tämä tarkoittaa, että yhdestä valokuidusta voidaan vastaanottaa kaikki maailman radio- ja tv-lähetykset samanaikaisesti! Asiassa on vain yksi todellinen este ja yksi ihmisten itse tekemä. Ensimmäinen este on, että nykyisellä tekniikalla saadaan valokuidusta ”vain” tuhat tv-lähetystä samaan aikaan tai radiolähetyksiä satatuhatta. Tuntuuko vähän liialta?
Toinen valokuidun käytön este onkin pahempi: tekijänoikeudet. Kaikki suomalaiset tv-ohjelmat tulevat maalle linkkitorneista ja kaupungeissa lisäksi kaapelilla. Maksamme Ylelle tv-veron, ja valtio korvaa MTV:lle miljoonien vuosikorvausta huonoon kannattavuuteen. Tekijänoikeuksien vuoksi laki määrää joka rakennukseen vanhan liiton haravan katolle. Juuri siksi ei valokuidusta löydy helposti yhtään selkeää ja jatkuvaa tv-ohjelmaa. Kaiken maailman suoratoistoja kyllä löytyy, suurin osa turhia. On sentään KPL:n pesäpalloa ja Kouvojen koripalloa suorina lähetyksinä.
Valokuituverkko hoitaisi Suomen kaikki mediatarpeet: radion, television, postin, puhelimen, jne. Se olisi ylivoimaisesti halvin ja turvallisin vaihtoehto. Sitä ei saada, kun rahalle on annettu kaikki valta.
Kari Tuomi

100 metriä korkea Digitan linkkitorni Salpausselällä Jaalan kirkonkylän yläpuolella. Tornit edustavat vanhentunutta haavoittuvaa siirtotekniikkaa. Häiriöitä aiheuttavat mm. ukkonen, maan magneettikentän satunnaisvaihtelut, aurinkotuuli ja erilaiset kriisit. Verkosto onkin myyty Australian eläkejärjestölle. Mastoverkosto voitaisiin korvata valokuituyhteyksillä, mutta muutosta hidastavat lainsäädäntö ja pääomapiirien suuret taloudelliset etuudet.

Siirtolapuutarha Pyhäjärven rantaan?

Oikein kiitettävästi on kirkonkylämme uljasta rantamaisemaa puhdistettu, kaislikkoa niitetty ja kuivan maan uutta pöheikköä madallettu. Pyhäjärvi näkyy edelleen meidän kirkonkylään. Jaala onkin täälläpäin ainoa kirkonkylä, jolla on järvimaisema tallella. Vielä 1950-luvulla oli kaunis rantamaisema myös Iitin, Vakealan ja Mäntyharjun kirkonkylillä, mutta ei ole enää. Rantojen metsät ovat saaneet siellä ylivallan, ja puusto on kasvanut täyteen mittaansa. Nyt kukaan niissä naapurien kirkonkylissä ei enää muista, että järvet ovat aivan lähellä.

Nuori puusto kasvaa korkeutta puolitoista metriä vuodessa. Se on paljon, mutta muutos on kuitenkin niin hidas, että asukkaat tottuvat maiseman menetykseen. Enpä ole kuullut kenenkään naapureistamme haikailevan kirkonkylien paluusta takaisin järviyhteyteen, ja ovathan rantapöheiköt muuttumassa arvokkaiksi metsiksi, joita sellutehtaiden osakkeenomistajat himoitsevat. Raha ratkaisee.

Olen pohtinut rantamaisemamme tulevaisuutta ja huomannut erään mahdollisuuden, joka säilyttäisi Pyhäjärven maisemassamme, mutta ei teettäisi loputtomia rannan raivauskustannuksia vesialueiden jakokunnalle ja meille veronmaksajille. Jakokunta suunnittelisi rantaan siirtolapuutarhan. Vuokra-tonteilla olisi tarkat ympäristöystävälliset säännöt, mitä saisi viljellä ja kuinka korkea saisi kasvillisuus olla. Tähän yhteyteen sopisi laituri ja pikkukahvila. Tietenkin lintutorni, lintujen pesimäalueet ja suojavyöhykkeet turvattaisiin. Miltä näyttäisi?

Kari Tuomi

11 thoughts on “Lukijoilta

  1. Ensio kallio

    Jaalan katuvaloissa on kyse energian säästöstä, se on vanhoihin valoihin merkittävä

  2. ”Katso, se kissa on taas kuistilla!”
    Vilkaisu ulos tavoitti kauniin, pienen kissan nukkumassa kuistimme pehmeällä istuintyynyllä. Edellisen kerran se oli ilmestynyt vajaa viikko sitten herättäen huomiota äänekkäällä, suorastaan sydäntäsärkevän voimakkaalla vaatimuksella ”RUOKAA, RUOKAA”. Ainahan sitä nyt keittiössä jotakin on kissan hengen pitimeksi. Se söi sivuilleen, mahdollisesti vihollisia vilkuillen, kaksi täyttä kupillista ja hyäppäsi kuistin pehmeälle tyynylle ja nukkui lähes tiedottomassa tilassa melkein kymmenen tuntia.
    Voimme kissan siisteydestä, tavasta ruokailla ja ihmistä tutkivasta ystävällisestästä katseesta päätellä sen olleen jonkun tai joidenkin ihmiseksi kutsuttavan jatkuva seuralainen, lemmikki.
    Kissa on arka, kovin arka. Ulkoisia väkivallan merkkejä emme ole siinä huomanneet, mutta luottamus entiseen isäntään ihmiseen, on kokenut kovia. Meillä ei ole kokemusta heitteillejätettyjen eläinten luottamuksen uudelleen herättämisestä, mutta uskoisin edessä olevan melkoinen urakka.
    Voimme vain arvailla mikä on kissan kiertolaiseksi määrännyt. Ihminen sen kohtalon on määrännyt. Kenties se on otettu perheen lemmikiksi kesän lomakuukausien ajaksi ja sitten yllättäen loman loppuessa tämä pieni kyljessä kehrännyt Sinuun täydellisesti luottanut lemmikki on tylysti jätetty tyhjän kesäasunnon lukitun oven ulkopuolelle. Siitä hetkestä on pikku kissastasi tullut mökki mökiltä kiertävä, yösijaa ja ruokaa etsivä hylkiö.
    Kissasi on siis hylkiö. Kirjoitan muutaman adjektiivin Sinusta, kissan kohtalon möörännyt ihminen. Voiko Sinua ihmiseksi sanoa. Olet tunteeton ja raaka. Onhan Sinulla sentään nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
    Tämän lehden toimituksessa on minun yhteystietoni, jonne voit ilmoittautua. Hoidan puolestasi kissan edelleen sijoituksen, Sinä et täytä enää huoltajan kriteereitä.
    Nimim. ”Pitkätukkainen parkinsoni”

  3. veijo.grafita

    JanRike, pääsetkö kuitenkin kirjautumaan omalle tilillesi? Mistä juttujen lukeminen kiikastaa?
    Valikosta Oma tili -kohdasta kirjaudutaan lukijaksi, kun salasana on saatu. Siellä voi myös ruksata ”Muista minut” ettei joka kerran tarvitse kirjautua. Mikäli jostain syystä kirjautuminen ei ole säilynyt muistissa, pitää kirjautua uudelleen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla päästäkseen lukemaan verkkolehteä. Oma tili -kohdasta pääsee myös vaihtamaan salasanan haluamakseen.

  4. Pertti

    Hei kaikille olen Voikkaan perinnepiirin jäsen
    Yritän sukeltaa Voikkaan apteekin historiaa joka alkoi jo vuonna 1905, Jaalan sivuapteekin historia kiinnostaa. Etenkin aika sitä ennen, täällä oli varmaa lääkekaappi. Missä ja milloin sen aika on päätynyt , ehkä sivuapteekin avautuessa?

    • JanRiKe

      Jaala: 60-luvulla ja osin 70-luvun alussa Jaalan Lääkekaappi oli Lasse Viertolalla. Nykyisen Ympäristön alapuolella. Sitten se (muistaakseni) siirtyi Lyyli Mäkisen kauppaan.

      • Marja P.l

        Hei ! Selänpään apteekin sivupiste Jaalan lääkekaappi oli meillä kotona.Äitini hoiti sitä ja joskus minäkin, kun vanhemmat eivät olleet kotona.
        Reseptilääkkeet tilattiin puhelimitse Selänpään apteekista ja ne tulivat linja-autolla Jaalaan. Lääkekaappi aloitti meillä joskus 60-luvun loppupuolella ja jatkui 70-luvulle. Ja Janrike muisti paikankin oikein. Mutta isäni ei hoitanut sitä vaan äitini Kyllikki Viertola. Sitä en muista milloin Selänpään apteekki lopetettiin. Ehkä se liitettiin Voikkaan apteekkiin?? Selänpään apteekkari kävi meillä vuosittain inventaarion aikaan. Muutin pois Jaalasta jo1975.

  5. Pertti Paalanen

    Voikkaalle kaavoitetaan Virtakiven yläpuolelle kymen varteen tätä hanketta jota viedään eteenpäin kaava ehdotuksella. Mitä tekee Jaala, että saataisi tarjolla oleva hyöty kotiin?

    https://www.kouvola.fi/index/asuminenjaymparisto/kaavoitusjakaupunkisuunnittelu/ajankohtaisetsuunnitelmat/vireillaolevatkaavat/veneranta22011.html

  6. Pertti Paalanen

    Jaalan kyläyhdistykselle pieni tehtävä, vierasvene laituri nopeasti kirkolle. Sinne matonpesupaikan maisemiin, siellä on valmiina vesipiste ja ja lähtevälle lika vedelle nyt jo säiliöautot purkaa. Veneilijöiden käyttöön, ja opastus kirkolle ja infotaulu siellä saatavista palveluista, sekä muutama polkupyörä vuokrattavaksi, jolla matka helposti taittuu.JEV säätiön tuella tietysti, ja kaupunki soveltuvien osin mukaan. Lintutornin voi siirtää, se ei saa olla esteenä, kirkonkylän kehitykselle, Kimolan kanava avataan vain kerran, silloin pitää olla mukana. Palvelut on kirkolla, niitä pitää vain tuoda esiin ja ehkä vielä kehittää, ei jarruttaa ja surkutella kun kaikki maksaa.

  7. markku torniainen

    Nyt kun kanavan rakentaminen on varmaa, pitäisi varmistaa ettei vanhan nosturin nostokourat mene romumetalliksi.
    Niistä saadaan näyttävä muistomerkki muistuttamaan kanavan alkuperäisestä käytöstä.

    Kierrätys kunniaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *